Homesienet (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Homesienet kuuluvat eri sienilahkoihin ja sukuihin; yleensä kaikkia hienon ja häviävän nukan kaltaisia sienimuotoja sanotaan „homeeksi"; usein ne ovat korkeampien sienien alempia kehitysasteita. Luonnontaloudessa niillä on suuri merkitys loisina sekä kasvi- ja eläinjätteiden lahottajina ja maaduttajina. Lisääntyvät kuromilla. Penicillium- ja Aspergilhis-muodot, jotka ovat hyvin tavallisia hilloastioissa, leivällä, kosteilla seinäpapereilla j. n. e., ovat kotelorakkoisten sienien erivärisiä kuroma-asteita; eräät niistä vaarallisten tautien aiheuttajia ihmisille ja eläimille. Botrytis, ,,ruskea home", puutarhakasvien vaarallinen tuholainen, on niinikään kotelosieni. Hedelmämehuilla, leivällä, lannalla y. m. s. homeena elävät Mucor-lajit ovat leväsieniä. [P. A. Karsten, ,,Finlands mögelsvampar" (1892).]

Holvi (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Holvi, kaareutuva, kiilamaisista kivistä kokoonliitetty kattorakenne. H:n pääosat ovat: tukimuurit, joilla h:t lepäävät ja joille h:ien sivusysäys siirtyy, h:n jännemitta on tukimuurien etäisyys toisistaan; h.-jalka on h:n alin kohta, h.-laki sen korkein; h.-reisi jalan ja laen välinen osa holvista; h.-ruoteet l. -suonet, ristiholveissa h:n pintoja l. kappoja kannattavat, kulmasta kulmaan kulkevat kannatuskaaret. Tavallisimmat h.-muodot ovat: 1) tynnyri-h., joko puoliympyräinen t. huippukaarinen. Jos tynnyri-h:n taivutus on puolta ympyrää pienempi, syntyy kappa-h.; 2) luostari- ja risti-h:t muodostuvat kahden tynnyri-h:n leikkauksesta, tähti- ja verkko- sekä normannilaiset viuhka-h:t ovat risti-h:n rikkaampia muunnosmuotoja; 3) puolipallonmuotoinen kupoli ja puolikupoli sekä samaten puolipallosta syntynyt n. s. böömiläinen kupu-h.

Hollywood (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hollywood [-liūd], Los Angeleksen esikaup. Kaliforniassa. Komeasti rakennettu „filmikaupunki", jossa us. amer. filmiyhtiöillä on ateljeensa.

Hollanteri (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hollanteri, paperimassan hienontamiskone, jossa kuidut jauhautuvat pyörivään rumpuun ja ammeen pohjaan kiinnitettyjen terien välissä.

Hokusai (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hokusai, Katsušika (1760-1849), jap. väripuupiirrostaiteen suurin mestari.

Hokkolinnut (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hokkolinnut (Crax), kyyhkysentapaisia, Etelä- ja Keski-Amerikassa eläviä lintuja; pesivät puissa.

Hohkakivi (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hohkakivi, pimpsikivi, hohkainen, rakkulainen kivi, jommoiseksi saattaa muodostua mikä tahansa vulkaaninen vuorilaji. H:eä on laavavirroissakin, mutta enimmän sitä on irtonaisissa, ilmaan viskautuneissa tulivuorenaineksissa. Vettä keveämpi. — Käytetään kiilloittimena.

Hirvi (lähde: Pieni Tietosanakirja)

 

Hirvi (Alces palmatus), nyk. elävistä hirvieläimistä suurin, n. 2 m korkea ja 3 m pitkä. Vain uroksella on sarvet, vuoden vanhoilla haarattomat, vanhemmilla tulee 1 haara vuodessa lisää, samalla sarvien lapa levenee vähitellen lapiomaiseksi. Suurimmat sarviparit ovat painaneet 40 kg. H:iä elää Pohjois- ja Itä-Euroopassa ja Siperiassa. Suomessa h. on rauhoitettu muualla paitsi Petsamon alueella.

Hirmuliskot (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hirmuliskot ks. Dinosauria.

Hiotusjärjestelmä (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hiotusjärjestelmä (engl. sweating system), sellainen kustannusjärjestelmällisessä kotiteollisuudessa esiintyvä työsuhteen järjestely, että yrittäjän l. kustantajan ja työntekijöiden välillä on välittäjä (sweater = hiottaja), joka ottaa suorittaakseen työn määrätystä hinnasta ja sitten, saadakseen mahdollisimman suuren voiton, teettää sen työläisillä nälkäpalkoilla. H. on tavallisin vaatetusteollisuudessa.

Himmeli (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Himmeli (ruots.), oljista juhliksi tehty kattokoriste.

Hiidenkiuas (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hiidenkiuas, esihist. kiviroukkiohauta, tav. rakennettu vuoren huipulle veden lähettyville noin miehen pään kokoisista kivistä.

Hiidenkirnut (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hiidenkirnut, pyöreät, sileäpintaiset kolot, joita vesi on sorvannut koskien kalliopohjaan tai irtonaisiin kiviin pyörittämällä kiviä ja soraa yhdessä kohden. Korkeilla kallioilla olevat h. ovat syntyneet jääkaudella, maajään sulavesivirtojen pyörteissä.

Hieroglyfit (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hieroglyfit (kreik.), muin.-egypt. kuvakirjoituksessa esineiden kuvat, joilla on sekä käsitteellinen että äänteellinen merkitys. Vars. kuvamerkit (ideogrammat), joita käytettiin n. 500, merkitsivät esineitä t. käsitteitä; äänteelliset merkit konsonantillisia tavuja. Tavu-h:stä saatiin oikeita kirjaimia (24 konsonanttia) siten, että ne pantiin merkitsemään vain tavun alkuäänteitä. H. esiintyvät etupäässä Egyptin kiinteissä muinaisjäännöksissä.

Hiekkakiitäjät (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hiekkakiitäjät (Cicindela), maakiitäjille lähisukuinen kovakuoriaissuku, Suomessa 4 lajia; petokuoriaisia. Yleisimmät lajit ruohonvihreä, valkotäpläinen C. campestris ja musta, valkotäpläinen C. silvatica.

Hiawatha (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hiawatha [haiəuō’þə], onondaga-intiaanien päällikkö, luullaan eläneen 1500-luvulla, amer. runoilijan Longfellow’n eepoksen sankari.

Heureka (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Heureka, eureka (kreik.), „olen löytänyt", Arkimedeen huudahdus.

Hetulat (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hetulat, hetulavalaiden suulaesta kahden puolen riippuvat, jopa 4 m:n pituiset sarveislevyt, joiden sisäreunassa on tiheässä pitkiä ripsisäikeitä. H:n avulla valas siivilöi suuhunsa saamansa pienet merieläimet. H:sta valmistetaan kampoja, rasioita y. m. s., kaupassa ne tunnetaan ,,kalanluun" nimellä.

Herätys (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Herätys, murrostila ihmisen uskonnollisessa elämässä, jolloin sielun pelastus tulee hänelle elinkysymykseksi.

Herra (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Herra (msaks. hêriro), itsenäisessä asemassa olevan miehen arvonimi, jota Pohjoismaissa käytettiin alk. vain ritareista ja hengellisistä, laajeten sitten 1700-luvulla ulottuvaksi kaikkiin n. s. säätyhenkilöihin; nykyisin käytetty kaikissa kansanluokissa. Käytetään kuitenkin toisinaan osoittamaan milloin työmiehen, milloin talonpojan vastakohtaa.